Lenkillä on käyty, mutta muutama keksi tuli syötyä. Illalla on edessä ruokailu ystävien kanssa, mikä jatkuu sitten baarissa juomisen ja tanssimisen kera...
Ja mikä onkaan pahinta näissä juhlapäivissä. VAATTEET!
Mitä voin laittaa päälle että näytän hyvältä???
Karmein kauhistus oli se kun minun "läskipäivien vaatteet" eli vaatteen jotka oli aina varalta niille päiville kun tunnen itseni lihavaksi tai olen lihonnut, olivat minulle normaalina päivä pieniä!!!
Lihava lihava lihava. Mutta en haluaisi nyt pahoittaa sillä mieltäni. Koitan löytää jotain päällepantavaa ja olla iloinen vaikka ympärillä pyöriikiin laihoija ja kauniita ystäviäni...
Joskus tunnen itseni niin typeräksi. Miksi minun on pitänyt sairastua tällaiseen? Miksi tämä vie niin paljon aikaani ja saa minut aina surulliseksi? Tämä on minun päässäni! Ja se saanko sen pois on kiinni vain itsestäni!
Minulla ei ole vakavaa sairautta, kuten syöpää, joka tuhoaa ihmisen ilman että hänellä on mitään sanottavaa. Lääkärit voivat auttaa sairastunutta, mutta sairaus on vaarallinen ja tappava...
Minua hävettää. Ja minä kehtaan itkeä tälläisen vuoksi! En juuri tällä hetkellä pidä kropastani! Jos vain söisin vähemmän loppuisi tämäkin. Joskus tunnen itseni niin typeräksi ääliöksi. Eikö minulla tosiaan ole mitään tärkeämpää kuin minä itse? Se miltä minä näytän?
Ja silti. Joka aamu kun herään se on mielessäni. Joka ilta kun laitan nukkumaan se on mielessäni. Aina kun avaan suuni se on mielessäni. Ja kaikki tuo vain minun itseni takia...
Huoh. Noh mutta koitan tsempata ja kestää tämän illan. Olen iloinen ja onnellinen. Toivottavasti:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti